Tietopankki

Hyödyllistä tietoa terapiasta ja Kela-korvauksien hakemisesta.

Mitä psykoterapia on?

Psykoterapia on mielenterveyttä tukevaa ammatillista keskustelutukea, jolla vähentämään ja poistamaan elämää kuormittavia ongelmia ja haasteita. Psykoterapiassa tuetaan psyykkistä kasvua ja kehitystä sekä vahvistetaan itsetuntemusta. Käyntien avulla elämänhallinta vahvistuu ja kyky ratkaista elämänhaasteita harjaantuu. Psykoterapeutti nimikettä käyttävät vain lainsäädännön mukaisen koulutuksen käyneet terapeutit ja heille on myönnetty Valviran/Soterin nimikesuojattu psykoterapeutin ammattinimike.

Rauhallinen kuvituskuva psykoterapia -esittelyn ja kognitiivisen käyttäytymisterapian välissä.

Kognitiivinen käyttäytymis­terapia

Kognitiivinen käyttäytymisterapia (KKT) psykoterapian muoto, joka keskittyy ajatusten, tunteiden ja käyttäytymisen välisiin yhteyksiin. Tavoitteena on tunnistaa ja muuttaa haitallisia ajattelu- ja toimintamalleja, jotka voivat aiheuttaa psyykkistä oireilua. KKT:ssä käytetään käytännönläheisiä menetelmiä ja harjoituksia, ja se on tutkitusti tehokas hoitomuoto monille mielenterveyden häiriöille. Kognitiivinen käyttäytymisterapia perustuu vahvaan tutkimusnäyttöön. Se on vaikuttavaa hoitoa useiden useiden erilaisten häiriöiden hoidossa kuten esimerkiksi ahdistuneisuus, masennus, pelot, murehtiminen, itsetuntemuksen pulmat, vaativuus, stressi. KKT:ssa terapeutti työskentelee aktiivisella otteella vahvistaen tavoitteellisen psykoterapian toteutumista. Kognitiivisen käyttäytymisterapian menetelmiin kuuluu esimerkiksi ajatusten, tunteiden ja käyttäytymisen keskinäisten suhteiden tutkiminen, rentoutusharjoitukset, asteittainen altistaminen vaikeille tunteille tai asioille sekä uusien taitojen oppiminen ja harjoittelu. Työskentelyssäni on mukana myös Dialektisen käyttäytymisterapian ja hyväksymis- ja omistautumisterapian menetelmiä. Työskentelyn kautta pyrin vahvistamaan potilaan psykologista joustavuutta. Menetelmällisesti psykologisen joustavuuden harjoitteita ovat muun muassa tunnetyöskentely, ajatusten eriyttäminen, arvojen kirkastaminen ja tietoisuustaitojen harjoittelu.

Lyhytterapia

On kätevä muoto silloin kun koet että tarvitset tukea kuormittumiseesi ja mielesi hyvinvointiin. Käynnit voivat olla käynti kerrallaan eteneviä. Itse maksavana määrität käyntien syklin. Myös järjestöt, työterveyshuolto tai vakuutusyhtiöt voivat tukea rahallisesti käyntejä yksityisellä psykoterapeutilla. Julkinen sektori ostaa myös terapiapalveluita yksityisiltä palveluntuottajilta. Voit saada ostopalvelusopimuksen kautta käyntejä psykoterapiaan.

Rauhallinen kuvituskuva lyhytterapian ja oikean terapeutin valinnan välissä.

Kuinka valita oikea terapeutti?

Terapeutin valinnassa on tärkeää huomioida oma tunnetila ja luottamus. Ensitapaaminen voi auttaa arvioimaan, tuntuuko vuorovaikutus turvalliselta ja toimivalta.

Työnohjaus

Työnohjaus tarjoaa mahdollisuuden pysähtyä työn äärelle ja tarkastella omia toimintatapoja, tavoitteita ja jaksamista. Se on ammatillista tukea, jonka avulla vahvistetaan työnhallintaa, lisätään voimavaroja ja kehitetään työssä tarvittavia taitoja. Työnohjaus voi toteutua yksilö- tai ryhmämuotoisena, ja siinä voidaan käsitellä esimerkiksi työssä jaksamista, haastavia asiakastilanteita, vuorovaikutusta sekä oman työn merkityksen syventämistä. Työnohjauksen avulla syntyy tilaa uusille näkökulmille ja oivalluksille, jotka tukevat sekä työntekijän ammatillista kasvua että työyhteisön hyvinvointia.

Kelan kuntoutus­psykoterapia

Pitkäkestoiseen terapiaan eli Kelan kuntoutuspsykoterapiaan löydät ohjeita Kelan sivuilta. Kelan tuella maksat käynneistä vain omavastuuosuuden. Kelan kuntoutuspsykoterapiaan voit hakeutua, jos olet 16–67-vuotias ja työ- tai opiskelukykysi on uhattuna mielenterveydenhäiriön vuoksi. Olet ohjautunut hoidon piiriin ja olet saanut vähintään 3kk asianmukaista hoitoa tilanteeseesi.

Siirry Kelan kuntoutuspsykoterapia sivuille

Rauhallinen kuvituskuva kuntoutuspsykoterapian jälkeen tietopankki osion lopussa.

Kela Oma väylä -kuntoutus

Vapaita asiakaspaikkoja: 4 (tilanne )

Kenelle Oma väylä -kuntoutus on tarkoitettu?

Oma väylä -kuntoutus on tarkoitettu 16–29-vuotiaille, joilla on autismikirjon häiriö ilman kognitiivisen kehityksen häiriötä (Aspergerin oireyhtymä) tai aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö (ADHD tai ADD). Kuntoutuksen tavoitteena on vahvistaa opiskelu- ja työelämätaitoja, arjenhallintaa sekä sosiaalisia taitoja.

Voit hakea Oma väylä -kuntoutusta, jos sinulla on todettu jompikumpi seuraavista:

  • Autismikirjon häiriö ilman kognitiivisen kehityksen häiriötä (Aspergerin oireyhtymä).
  • Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö (ADHD tai ADD).

Lisäksi tarvitset tukea opinnoissa tai työelämässä, ja sinulla vaikeuksia sosiaalisissa taidoissa tai arjen hallinnassa.

Lisäksi sinulla voi olla todettu jokin psykiatrinen häiriö. Psyykkisen vointisi tulee kuitenkin olla riittävä, jotta voit suoriutua opinnoista tai töistä.

Jos sinulla on akuutti päihdeongelma tai tavoitteesi eivät liity opiskeluun tai työelämään, tulee sinun selvittää muita kuntoutusvaihtoehtoja.

Et voi saada samanaikaisesti vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen palveluja ja Oma väylä -kuntoutusta.

Kuntoutuksen toteutus

Kuntoutus kestää 12 kuukautta ja sisältää:

  • 20 yksilöllistä tapaamista.
  • 8 ryhmätapaamista.
  • 2 ryhmätapaamista läheisillesi.

Tapaamiset järjestetään palveluntuottajan toimipisteessä tai asiakkaalle tutuissa paikoissa, kuten kotona, oppilaitoksessa tai työpaikalla. Osa tapaamisista voi toteutua etäyhteydellä. Läheisten ryhmätapaamiset järjestetään palveluntuottajan toimipisteessä tai muussa erillisessä ryhmätyötilassa.

Kuntoutuksen toteuttaa työryhmä, joka muodostuu palvelunkuvauksen mukaisesta henkilöstöstä. Psykologi palvelut tuottaa T:mi Toivonpuro, psykologi Aino Paajanen.

Kuntoutuksen tavoitteet

Oma väylä -kuntoutuksessa saat:

  • Vahvistusta opiskelu- ja työelämävalmiuksiin ja taitoihin.
  • Ohjausta ja harjoitusta arjen hallintaan.
  • Tukea sosiaalisten taitojen vahvistamiseen.

Yksilö- ja ryhmätapaamisten tarkoitus on:

  • Tukea opiskelu- ja työelämävalmiuksiasi.
  • Vahvistaa itsetuntoasi.
  • Antaa sinulle keinoja tunnistaa neuropsykiatrisen häiriön aiheuttamia oireita ja käyttäytymistä.
  • Harjoittaa vuorovaikutustaitoja.
  • Tarjota sinulle vertaistukea.

Läheisten ryhmäkäynneillä:

  • Saat tietoa neuropsykiatrisista häiriöistä ja niiden vaikutuksista nuoren ja hänen läheistensä elämään.
  • Sinulla on mahdollisuus saada vertaistukea ja voit jakaa omia kokemuksia esimerkiksi arjen haasteista ja selviytymiskeinoista.
  • Saat tukea nuoren itsenäistymistavoitteiden saavuttamiseksi.